6. tammikuuta 2020

Toiko älykäs lämmityksen ohjaus säästöä ?


Järjestelmä

Vuokrakäytössä olevalle mökillemme asennettiin älykäs Optiwatti -järjestelmä tammikuun lopussa 2019. Kirjoitin alustavista kokemuksista jo maaliskuussa tässä artikkelissa https://sijoitusmatkani.blogspot.com/2019/03/energiansaastoa-alyjarjestelmalla.html

Älykkäällä lämmityksellä on ollut merkittäviä käyttöä helpottavia etuja kuten huonekohtainen lämmitys, etäohjauksen kautta saatava lämpötilatieto (sisä/ulko) sekä lämmityksen muokkaaminen eri vuokralaisten tarpeisiin. Toiset kun tykkäävät hieman viileämmästä ja toiset lämpimämmästä. 

Aiemmin ongelmana oli usein se, että jotkut vuokralaisista säätivät lattialämmitystä, ilmalämpöpumppua tai pattereita omien mieltymystensä mukaisesti tai jopa sammuttelivat niitä. Näiden etäohjaaminen on jo sinällään merkittävä etu kohteessa, joka ei ole "kivenheiton" päässä.

Mitä tietoa on käytettävissä?

Koska vuosi 2019 on jo takana, on mahdollista vertailla täysiä vuosikulutuksia keskenään. Vertailussa on kuitenkin huomioitava muutama seikka:
  • Vuodet eivät ole lämpötilan ja sähkönkulutuksen suhteen täysin samanlaisia
  • Järjestelmä asennettiin vasta tammikuun lopulla, joten vuosi Optiwatin kanssa on hieman vajaa
  • Mökin käyttöaktiivisuus vaihtelee vuosittain

Otin laskelmissani huomioon vuosikohtaisen käyttöaktiivisuuden muutoksen. Tämä on sikäli helppoa, koska (verottajan vuoksi) pidän kirjanpitoa kaikista varauksista, niiden ajankohdista ja vuorokausikestoista.

Sähkön myyjältä (Helen) sekä sähkön jakelijalta (Kajave) poimin tilastot sähkön kulutuksista ja laskuista, jotka nekin on jo valmiiksi tallessa taulukossa verottajaa varten.

Faktat

Vuokrayöpymispäivien muutokset edelliseen vuoteen nähden olivat seuraavat:
  • 2017 (vs. 2016) -3.8 %
  • 2018 (vs. 2017) -2.9%
  • 2019 (vs.2018)  +24.4 %
Yöpymisten määrä kasvoi siis viime vuonna merkittävästi eli +24.4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Syitä olen avannut aiemmissa kirjoituksissani tarkemmin.  

Vuosittaiset sähkönkulutukset:
  • 2016: 13 688 kWh
  • 2017: 13 711 kWh
  • 2018: 13 802 kWh
  • 2019: 13 060 kWh

Muutos ja yhteenveto

Sähkön kulutus ei siis vuonna 2019 ole laskenut kuin 5.7 %, mutta kun ottaa huomioon kasvaneet yöpymiset, voidaan laskea muutos sähkönkulutukseen per yöpymisvuorokausi:
  • 2017 (vs. 2016): +3.66 % kasvu per vrk
  • 2018 (vs. 2017): +2.82% muutos per vrk
  • 2019 (vs. 2018): -32.3 % muutos per vrk
Onko täysin selvää, että yöpymisten lisääntyessä sähkönkulutus lisääntyy suoran suhteessa - ehkä ei, koska mökkiä täytyy lämmittää joka tapauksessa. Sen voi sanoa, että mikäli vuonna 2018 olisi ollut sama määrä yöpymisiä, kuin vuonna 2019, olisi sähkönkulutus ollut silloin tietenkin korkeampi, koska ihmiset käyttävät sähkölaitteita sitä enemmän mitä enemmän yöpymisvuorokausia on.  

Sähkölasku vuonna 2019 oli vajaa 200€ vähemmän kuin vuonna 2018. 

Kun huomioidaan, että sähkön hinta sekä perusmaksut ovat nousseet (Kajaven tapauksessa näyttää tapahtuvan joka vuosi), Optiwatin tehollinen käyttöaika (v2019 vajaa vuosi 11kk ja käyttövuorokausia oli 24.4% enemmän) voidaan todeta, että säästöä on tullut selvästi enemmän kuin tuo mainittu vajaa 200€. Totuus lienee lähempänä jossain 300-500€ välillä.

Verovähennysten vaikutusta laskelmassa (kotitalousvähennys tai sijoitusasunnon vähennykset) ei ole huomioitu.

Voisin lunastaa Optiwatilta laitteet omakseni ja saada alemman kuukausimaksun avulla lyhennettyä takaisinmaksuaikaa.

Ehkä on syytä odotella vielä mitä vuosi 2020 tuo tullessaan, jotta saadaan myös täysi vuosi tarkkoine kustannusvaikutuksineen. 

Säästön lisäksi etuna tulee aiemmin mainittu mukavuus, näkyvyys ja kätevyys, jotka jo sellaisenaan ovat sellaisia argumentteja, joiden vuoksi hankkisin järjestelmän.


Huomautus: Optiwatti ei ole sponsoroinut tai tukenut minua millään tavalla.


















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti